Lehmän maito vai vegaaninen maito?

Yksi ensimmäisistä kysymyksistä, joka vegaanilta usein kysytään, kun he kertovat olevansa vegaani, on: ”Mitä, et siis juo maitoa?”. Se voi olla monille varmasti hankalaa ymmärtää ja maitotuotteista luopuminen voikin olla hankalaa vegaaniruokavalioon siirtyessä.

Lehmän maidolle on olemassa monenlaisia korvikkeita, ja vegaanit voivat juoda heille sopivaa vegaanista maitoa. Mutta miten ja mistä nämä maidot valmistetaan, jossei siinä kerran ole yhtään lehmän maitoa?

Lehmän maito

Mainio kalsiumin, D‐vitamiinin ja kaliumin lähde. Tätä löytyy myöskin monesta muusta maitotaloustuotteesta, kuten jogurtista ja juustosta. Lehmän maito koostuu pääosin hiilihydraateista, proteiinista ja vedestä. Sen hiilihydraattipitoisuus johtuu pääosin laktoosista, joka on sokeria.

Lehmän maidon proteiini voidan jakaa kahteen ryhmään – kaseiini ja heraproteiini. Kaseiini on hitaasti sulautuvaa ja hitaasti vapautuvaa proteiinia. Kaseiinin ja heraproteiinin suhdemäärä maidossa on noin 80:20. Kevytmaidossa on noin 3.4g proteiinia per 100g. Lehmän maidossa on noin 1.7g rasvaa per 100g kevytmaitoa, josta suurin osa on tyydyttynyttä rasvaa.

Kuten aiemmin mainittu, lehmän maidossa on runsaasti kalsiumia, joka on olennainen vaikuttaja terveissä luissa ja hampaissa. Koska siinä on myöskin kaliumia, voi se auttaa verenpaineen laskemisessa. Lehmän maito on myöskin proteiinin lähde ja sisältää aminohappoja, jotka voivat edesauttaa lihasmassan kasvussa. Tutkimukset ovat myös löytäneet yhteyden säännöllisen maidon juomisen ja verensokerin hallinnan välillä.

Korkean B‐vitamiinipitoisuutensa ja tärkeiden mineraaliensa takia lehmän maito voi auttaa aineenvaihdunnassa. Voit käyttää maitoa heraproteiinin kanssa iltaisin, koska sen hitaasti vapautuvat proteiinit voivat pitää vartalosi proteiinilla tankattuna yön aikana. Yleisin syy lehmän maidon välttämiseen on ruokavalioon liittyvä. Maidottomat ruokavaliot eivät sisällä lainkaan maitotaloustuotteita. Olisi myöskin hyvä välttää maitoa laihdutusjakson aikana sen hiilihydraatti‐ ja rasvapitoisuuden takia. Suosi siis vettä laihdutuksen aikana.

Vegaaninen maito

Vegaaneilla on omat uskomuksensa siitä, miksi he eivät syö eläinkunnan tuotteita, mutta koska maito on niin suosittu päivittäin nautittava juoma, miten sen voi korvata vegaaniruokavaliossa? Vegaanista maitoa voidaan tehdä pähkinöistä, soijapavuista, hampun siemenistä, riisistä tai kookoksesta. Sitä voidaan tehdä myöskin useassa eri maussa.

Mantelimaito on vegaaninen vaihtoehto lehmän maidolle, ja se on valmistettu jauhetuista manteleista ja vedestä. Se on maultaaan makeampaa kuin lehmän maito, mutta siinä on vähän rasvaa ja sokeria ja se on korkea vitamiini‐ ja mineraalipitoisuudeltaan.

Hasselpähkinämaito on toinen vegaaneille sopiva maito, ja vaikka se sisältääkin enemmän rasvaa ja kaloreita, on sillä korkea B‐ ja E‐vitamiinipitoisuus.

Soijamaito on tärkeä proteiinin lähde vegaaneille, ja siinä on myöskin puolet vähemmän rasvaa, ja kolmasosa lehmän maidon kaloreista 100g kohden.

Vegaanisessa maidossa ei ole lainkaan laktoosia, joten se on mainio vaihtoehto laktoosi‐ intolerantikoille. Useimmat vegaanisista maidoista voidaan myöskin valmistaa helposti ja ekonomisesti kotona ja niihin voidaan lisätä useita eri makuja.

Lehmän maidosta voi mahdollisesti löytyä antibiootteja ja hormooneja, joita lehmille syötetään; tätä riskiä ei löydy kasvipohjaisista maidoista. Vaikka mantelimaidossa on paljon hyötypuolia, on sen proteiinipitoisuus kumminkin matala. Lehmän maitoa taas voidaan käyttää hyvänä lähteenä tälle tärkeälle ravinteelle, ja kasvipohjaisessa mantelimaidossa onkin vain noin 1g proteiinia per 100g.

Muut kasvipohjaiset maidot, kuten kookosmaidot voivat sisältää paljon tyydyttyneitä rasvoja, ollen silloin epä‐ihanteellista lihasmassan kasvattamisessa. Vegaaniset maidot voivat myöskin useasti olla kallliimpia kuin lehmän maito.

Ydinviesti

Lehmän maito on hyvä proteiinin lähde lihasmassan kasvulle, mutta jos halutaan puhtaampi vaihtoehto, on silloin vegaaniset kasvimaidot hyvä idea, vaikka ne ovatkin huono proteiinin lähde. Kasviperäisissä vaihtoehdoissa on yleensä korkea kuitu‐ ja vitamiinipitoisuus, ollen myöskin hyvä vaihtoehto laktoosi‐intoleransseille.