Laura Myllykoski
Writer and expert10 kuukautta Ago
On tärkeää järjestää aikaa huolehtia omasta mielenterveydestä samoin kuin fyysisestä terveydestä. Liikunta on loistava tapa yhdistää sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi yhdessä, ja treenin jälkeiset endorfiiniryöpyt ovat jotain, mistä joka ikinen ihminen nauttii.Liikunnalla on lukemattomia hyötyjä – se ei ainoastaan paranna kuntoa, voimaa ja kestävyyttä, vaan sillä on olennainen rooli myös mielen hyvinvoinnissa,, endorfiinien vapauttamisessa, aivojen terveyden edistämisessä, itsetunnon kohottamisessa ja elämänlaadun parantamisessa.Liikkuminen yhdessä muiden kanssa voi myös tarjota yhteenkuuluvuuden tunteen ja sosiaalista tukea, mikä puolestaan voi edistää mielenterveyttä.
Miksi liikunta liittyy mielenterveyteen?
Useat tutkimukset ovat tutkineet yhteyttä mielenterveyden ja liikunnan välillä. Erään University of Nebraska Medical Centren tutkimuksen mukaan "Liikunta parantaa mielenterveyttä vähentämällä ahdistusta, masennusta ja negatiivista mielialaa, sekä parantamalla itsetuntoa ja kognitiivista toimintaa. Liikunnan on myös havaittu lievittävän esimerkiksi huonoa itsetuntoa ja sosiaalista vetäytymistä."Monissa tutkimuksissa säännöllisen liikunnan terveyshyödyt luetellaan mielenterveyden yhteydessä, koska se auttaa parantamaan muun muassa unta, stressiä, mielialaa, energiaa ja henkistä vireyttä.
Miten liikunta vaikuttaa mielialaan?
Liikunta tai fyysinen aktiivisuus on liitetty aivojen kykyyn ajatella, oppia tai ratkaista ongelmia sekä edistää parempaa henkistä tasapainoa. Myös liikunnan ja muistin parantumisen sekä kognitiivisen heikentymisen riskin (kuten dementia) vähentämisen välillä on nähty yhteyksiä.Erään Division of Nutrition, Physical Activity, and Obesity, National Centre for Chronic Disease Prevention and Health Promotion, Centres for Disease Control and Prevention -tutkimuksen mukaan kognitiivinen heikentyminen on kaksi kertaa yleisempää niillä aikuisilla, jotka eivät ole aktiivisia verrattuna niihin, jotka ovat aktiivisia.On myös näyttöä siitä, että säännöllinen liikunta auttaa sinua nukkumaan ja toipumaan paremmin, ja se voi myös vähentää joitakin syöpäsairauksien riskitekijöitä ja edistää pidempää elämää.Mitä ovat endorfiinit?
Endorfiinit ovat hormoneja, jotka tunnetaan yleisesti 'hyvän olon' hormoneina. Ne ovat luonnollisia kipua ja stressiä lievittäviä kemikaaleja kehossa, jotka vapautuvat nautinnollisten aktiviteettien, kuten liikunnan, aikana.Endorfiinit ovat neuropeptidi eli kemiallinen signaali, jonka aivot vapauttavat estääkseen kivun havaitsemisen. Ne vapautuvat aivoista nautinnollisten tapahtumien aikana, tai voimakkaiden tunteiden yhteydessä (kuten nauru, rakkaus), mutta ne voivat liittyä myös nautinnolliseen ruokaan ja kivunhallintaan.Endorfiinitason nostaminen voi auttaa parantamaan mielialaa, itsetuntoa, tukemaan kognitiivista toimintaa ja immuniteettia. Ne auttavat vähentämään stressiä, ahdistusta ja masennusta sekä säätelemään ruokahalua ja vähentämään tulehdusta kehossa.
Mitkä ovat liikunnan hyödyt mielenterveydelle?
Liikunnalla on monia eri hyötyjä kokonaisvaltaiselle terveydelle. Kokosimme yhteen parhaat hyödyt mielenterveydelle:Kohonnut mialiala
Yksi parhaista liikunnan hyödyistä on kohonnut mieliala. Liikunnasta vapautuvat hyvän olon kemikaalit auttavat siis yksinkertaisesti tuntemaan olon paremmaksi. Kaikkihan me tiedämme sen treenin jälkeisen euforisen olon – se johtuu näistä kemikaaleista. Mitä enemmän näiden kemikaalien vapautumista stimuloimme, sitä paremmin ne voivat auttaa parantamaan mielialaa, vähentämään ahdistusta ja masennusta, sekä edistämään rauhallisen olon tunnetta.
Hyvä uni
Säännöllinen liikunta auttaa parantamaan unta ja sen laatua. Hyvät yöunet puolestaan tukevat aivojen toimintaa. Liikunta auttaa kehoa vapauttamaan hyvän olon hormoneja, kuten endorfiineja, jotka vähentävät ennen nukkumaanmenoa koettua ahdistusta ja voivat auttaa parantamaan joitain yleisiä unihäiriöitä, kuten levottomat jalat, unettomuus ja uniapnea.
Lisää energiaa
Säännöllinen liikunta on loistava tapa kohottaa energiatasoa. Jälleen kerran näiden mahtavien hyvän olon hormonien ansiosta, jotka ehkäisevät kivun havaitsemista ja näin ollen saavat olon tuntumaan paremmalta, virkeämmältä ja liikkumaan helpommin päivittäisissä toiminnoissa.Säännöllinen liikunta parantaa myös sydämen terveyttä ja yleiskuntoa, mikä helpottaa päivittäisten toimintojen suorittamista ja antaa enemmän energiaa koko päivän ajan.
Vähemmän terveysongelmia
Säännöllinen liikunta auttaa edistämään fyysistä terveyttä, mikä puolestaan vaikuttaa yleensä positiivisesti myös mielenterveyteen. Liikunta auttaa painonhallinnassa, parantaa luuston ja lihasten voimaa sekä sydämen terveyttä, mikä auttaa suoriutumaan arkisista toiminnoista.Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllisesti liikkuvilla on vähemmän taipumusta kärsiä terveysongelmista, kuten sydänsairauksista, aivohalvauksista, korkeasta verenpaineesta tai diabeteksesta, sekä mielenterveyden sairauksista, kuten dementiasta.
Parantaa itsetuntoa
Miten koet oman itsesi voi vaikuttaa merkittävästi mielenterveyteen – hyvä itsetunto onkin erinomainen tapa edistää mielenterveyttä. On osoitettu, että säännöllinen liikunta voi merkittävästi auttaa parantamaan itsetuntoa ja siten edistää mielenterveyttä.Liikunta auttaa vahvistumaan sekä henkisesti ja fyysisesti, mikä auttaa lisäämään itsevarmuutta omasta suorituskyvystä, sekä vahvistaa positiivista asennetta omaa kehoa kohtaan.
Parantaa kognitiivista toimintaa
Liikunta on loistava tapa viivästyttää ikääntymisen kognitiivisia vaikutuksia ja joitain kognitiivisiin sairauksiin liittyviä vaikutuksia, kuten dementiaa.Tutkimukset ovat osoittaneet, että keskittyminen ja kognitiivinen toiminta paranevat liikunnan jälkeen, ja pitkäaikainen säännöllinen liikunta auttaa parantamaan verenkiertoa ja lisäämään proteiinitasoja aivoissa, mikä edistää kognitiivista toimintaa.Vinkkejä liikunnan aloittamiseen mielenterveyden tueksi
Tässä parhaat vinkkimme liikunnallisen matkan aloittamiseksi paremman fyysisen kunnon sekä mielenterveyden saavuttamiseksi:Aloita hitaasti
Anna itsellesi aikaa tapojen luomiseen ja anna kehon ja mielen sopeutua uusiin liikkeisiin ja harjoitusohjelmaan. Kun olet päässyt vauhtiin ja tunnet olosi mukavammaksi ja itsevarmemmaksi, voit alkaa lisätä harjoittelun kestoa, tiheyttä ja intensiteettiä.
Treenaa ystävän kanssa
Kuntosaliohjelman aloittaminen yksin voi olla pelottavaa, joten mikset ottaisi mukaan ystävää, perheenjäsentä tai työkaveria ja treenaisi yhdessä? Tämä on loistava tapa rakentaa itseluottamusta, saada samalla kannustusta ja motivaatiota, sekä pitää itsensä vastuullisena.Jos sinulla ei ole treenikaveria, ei hätää. Liittymällä esimerkiksi ryhmäliikuntatunnille voit löytää yhteisön samanhenkisiä ihmisiä, jotka auttavat motivaation ylläpitämisessä ja tekevät treenistä hauskaa.
Ole joustava
Kun aloitat liikuntaharrastuksen, muista, että elämässä tapahtuu odottamattomia asioita, eikä sinun tarvitse huolehtia tai syyttää itseäsi, jos joudut muuttamaan suunnitelmiasi tai treenejäsi viikolla. Ole tarvittaessa joustava rutiinien suhteen.Elämää ei voi ennustaa, mutta olemalla joustava voi varmistaa, ettei paine suorittamisesta käy liian ylivoimaseksi.
Etsi sopiva ohjelma
Kun aloitat treenaamisen, kannattaa etsiä itselle sopiva treeniohjelma, sillä se on loistava tapa pysyä sitoutuneena ja motivoituneena. Treenien ei tarvitse olla pitkiä ja tylsiä – kokeile erilaisia lajeja tapoja treenata, jotta löydät itsellesi mieluisan tavan kuntoilla.Myös vaihtelu voi olla erinomainen tapa pitää kehoa valppaana ja välttää paikoilleen jumiutumista.
Pähkinänkuoressa
Oletko valmis parantamaan fyysistä kuntoa ja mielenterveyttä? Hienoa! Useat tutkimukset ovat osoittaneet liikunnan lukemattomat hyödyt mielenterveydelle: se auttaa muun muassa vähentämään ahdistusta, stressiä ja masennusta, sekä parantaa kognitiivista toimintaa, auttaen torjumaan kognitiivisia sairauksia.Ei ole mitään treenin jälkeisen euforian tunteen voittanutta. Säännöllinen liikunta auttaa kehoa muuntamaan hyvän olon hormonit kohonneeksi mielialaksi ja paremmaksi itsetunnoksi. Fyysiset hyödyt, kuten painonhallinta ja lisääntynyt voima voivat myös saada olon tuntumaan paremmalta sekä fyysisesti että henkisesti.Liikuntaa ei tarvitse ampua yli – jo 30 minuuttia liikuntaa päivässä voi vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Olipa kyseessä kävelylenkki tai hikinen HIIT-harjoitus, liikunnan ilot ovat monipuolisia, ja kaikki voivat nauttia niiden hyödyistä.Laura Myllykoski
Writer and expert
Fitnessvalmentaja 12 vuoden kokemuksella. Laura on erikoistunut kehonpainoharjoitteluun ja haluaa auttaa ihmisiä pitämään huolta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.